Se turvallisuuden tunne joka kietoutuu ympärilleni kuin kaulahuivisi

Olemattomilla matikantaidoilla taiteiltu kuiskaus, sihteerin jättämään pöytäkirjaan.

Tuntuu paljolta, onkin vähän.

Ulkona aamu pian sarastaa, kohtaan sen savukkeen kanssa, mukana kuvitteellinen harha sinun äänestäsi, jotten vain pelkäisi.

Vasemmalta vuode kutsuu, oikealta nikotiini saattelee ulko-ovelle. Kyllä minä hetken päästä hukuttaudun unien maailmaan,

jospa hän olisi unissani vastassa, vaikka olemalla olematta olemassa vaikka ei kuitenkaan mutta ehkä joskus toivottavasti kuitenkin.

Sadetta ja vähäkalorista juotavaa

Lenkillä kastuisin, mutta lähtisinkö silti?
Yöni nukuin valot päällä,
ne unohtuivat, en minä tiennyt edes nukahtaneeni ennen kuin avasin seuraavan kerran silmät.
Pelikonsolin akku näytti punaista,
onneksi se ei sammunut niin kuin minä sammuin.

Talo on niin hiljainen,
kuvittelen voivani kuulla ränneissä lorisevat vedetkin.

Mieltäni painaa jo kovakin ikävä,
täällä on aivan liian hiljaista ilman meidän naurua. Tule pian takaisin!